Ulkomailla asuessa päätyy ennemmin tai myöhemmin pohtimaan omaa suomalaisuuttaan tai sitä millaisena Suomi ja suomalaiset nähdään maailmalla. Lyhyen oleskeluni aikana Suomeen liitetään yleensä kylmyys ja pimeys. En ilmeisesti ole ainoa joka on ilmiöön törmännys, sillä Helsingin Sanomat kerrottiin Kristiina Heleniuksen kyllästyneen siihen miten hän Suomi-kuvaa lobatessaan törmää aina mielikuviin kylmyydestä.
Vuokra-isäntäni Daniel vei meidät Heatonin alueen uudet vaihtarit pubikierrokselle, ja keskustellessani muiden kuin pohjoismaalaisten kanssa nousi kylmyys poikkeuksetta esille. Vastasin kaikille asian esiin nostaneille että meillä oli itseasiassa varmaankin lämpimin joulukuu pitkään aikaan, ja että lumen sijaan jouluaattona satoi ainakin Turussa vettä. Samaan aikaan Daniel oli selvästi hämmentynyt kun hänelle kerrottiin että voimme myös talvella oleskella sisätiloissa pelkässä t-paidassa.
Jäinkin miettimään että mikä tässä kylmyydessä oikein on kun se näin paljon herättää huomiota. Voisiko olla niin että kylmyyttä korostavalla suomalaiset voivat kerätä itselleen säälipisteitä vaikeroimalla korkeista nietoksista ja valtavista lumimassoista? Kristiina Heleniuksen mielestä meillä suomalaisilla on pahana tapana korostaa kylmyyttämme, ja voin nyt todeta että se on ihan totta! Myönnän että olen syyllistynyt itsekkin rakentanut itselleni kylmyyden sädekehää.
Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei suomalaisilla ole yksinoikeutta kylmyyteen. Norjalaiset, ruotsalaiset ja kanadalaiset joutuvat hytisemään pakkasessa siinä missä mekin, ja Kanadan mannermaiseen ilmastoon verrattuna etelä-Suomen talvi voi vaikuttaa ennemminkin lämpimältä lehmän hönkäykseltä kuin hyytävältä talvelta. Toisaalta yhteinen, jaettu kokemus ilmastosta voi lähentää ihmisiä. Sain tästä käytännön esimerkin eilen kun päädyin tekemisiin kanadalaisen vaihtarin kanssa. Meillä oli kaksi puheenaihetta: Jääkiekko ja sää.
Kylmyyden korostaminen antaa kieltämättä hyvin yksipuolisen kuvan Suomesta, mutta onneksi sille on vaihtoehtoja. Suomi ei mielestäni ole yksinkertaisesti kylmä maa, vaan ennen kaikkea vuodenaikojen vaihteluiden ja kontrastien maa. Meillä voi sekä loikoilla hiekkarannalla kesähelteillä tai lähteä samalta rannalta pilkille kuusi kuukautta myöhemmin.
Lähteminen ulkomaille on jo nyt opettanut jotain minulle jotain itsestäni ja suomalaisuudesta. Vajaa viikko tällä ikuisen marraskuun saarella on saanut minut arvostamaan vuodenaikojen vaihtelua ja sen tuomaa elämysten rikkautta aivan eri tavalla kuin ennen.




